Not anymore

//Samirix ja Ioshua tänne : ) //

Dara makasi sohvalla ja kuunteli stereoista tulevaa rauhallista pianomusiikkia. Hän huokaisi rentoutuneena ja otti kaiken irti siitä että sai vain olla rauhassa. Hetki sitten Ioshuakin oli lähtenyt ulos haukkaamaan ilmaa mutta toisaalta toisen läheisyys ei häntä sen kummemmin häirinnyt. Mukavan olonsa vuoksi kun ovikello soi ei hän osannut odottaa sen takaa ketään muuta kuin parasta ystäväänsä. Valitettavasti kuitenkin juuri silloin hän oli niin väärässä kuin ihminen vain voi olla. Hän avasi ovea ja oli paiskata se suoraan kiinni mutta vahva käsi tarttui oveen ja työnsi sen auki. Daran isä oli lähes kaksimetrinen hartiakas mies jonka kasvoilla tuntui aina olevan synkeä ilme. "Dara", mies mutisi vain ja nyökäytti päätään astellen rohkeasti sisään ja katsellen hetken aikaa ympärilleen arvioivasti. Lopulta mies laski katseensa poikaansa ja miehen kasvoilta paistoi pettymys. Nuorukainen itse arvioi että toinen oli varmaankin kuvitellut hänen miehistyneen sitten viime näkemän mutta hän oli kasvanut vain muutaman sentin. Hiljaisuus täytti hetkeksi huoneen kun mies tuijotti Daraa ja hän oli laskenut katseensa lattiaan.

"Mitä haluat", Dara mutisi hiljaisella äänellä mutta silti kysymys oli melko rohkea. Kaikki itsetunto mitä hän oli itsekseen ja Ioshuan avulla saanut kerrytettyä tuntui kuitenkin murenevan lattialle kun hänen isänsä vahva olemus seisoi edessä.

"Tulin hakemaan sinua. Pakkaa tavarasi niin lähdetään. Eikai se outo ystäväsi ole täällä", mies totesi vain selittelemättä ja vilkaisi uudelleen ympärilleen.

Daran katse napsahti ylös mutta katseen kohdatessaan laskeutui saman tien alas lattiaan. "Lähdetään minne? Ei sinulla ole mitään valtaa minuun enää.. Eikä Ioshua ole outo", hän väitti vastaan mutta äänen voimakkuus kuitenkin hetki hetkeltä vaipui hiljaisemmaksi.

"Hoitolaan. Löysimme äitisi kanssa hyvän paikan johon pääset edullisesti kokopäivä hoitoon. Aiotko nyt vain vaivata aikaani typerillä kysymyksillä vai pakkaatko tavarasi", mies totesi kylmästi ja piti katseensa pojassaan tiiviisti. "Sinä tarvitset hoitoa sinun. Hmn. tautiisi", mies lisäsi ja luonnehti Daran henkisiä ongelmia lähes ruton kanssa yhtä inhottavaksi nousevaa tautia.

Dara ei kuitenkaan liikahtanut vielä paikoiltaan mutta tunsi sydämensä sykkeen kiihtyvän ja silmät vetistyivät. Kun mies snaoi hoitola se tarkoitti laitosta. Hänellä oli yhä pahat traumat ajastaan jonka hän oli viettänyt laitoksessa nuorempana. Hän halusi huutaa mutta sisään rakennettu kunnioitus ja kuri pitivät hänet jotenkin aisoissa. Hänen liikkumattomuutensa ei kuitenkaan miellyttänyt toista osapuolta.

Daran isä Jacob kurtisti kulmiaan ja kohotti kätensä huitaisten poikaansa muutaman kerran voimakkaasti. "Nyt vauhtia ennen kuin menetän hermoni. Ole kiitollinen että jaksan vaivata päätäni sinun mielisairaudellasi", mies murahti matalalla äänellään.

Dara menetti tasapainonsa ja horjahti maahan. hän kohotti katseensa isäänsä säikähtäneenä mutta nyökkäsi kuitenkin nousten takaisin seisomaan. Hän tunsi vahvan käden hiuksissaan ja pian mies tukisti poikaansa kivuliaasti. Nuorukainen parahti hiljaa mutta hiljeni kun kuuli askeleita rappukäytävästä. Hän tunnisti askeleet jo ääneltään Ioshuan askeliksi. Häpeissään hän painoi katseensa maahan ja näytti alistuneen kokonaan isänsä julmassa otteessa.



//Toivottavasti tuosta nyt pääsee vauhtiin : ) //

Lapsen näköinen vampyyri asteli katua pitkin kädet farkkujensa taskussa. Hän oli pienellä kävelyllä tai ainakin Daralle oli selittänyt niin. Oikeasti hän oli ollut pienessä hommassa, josta ei tahtonut Daralle kumminkaan kertoa. Oli törmännyt myös sattumalta siihen erääseen paskiaiseen, joka oli muutama viikko sitten uskaltanut koskea hänen Daraan! Tietenkin Ioshua oli mennyt hakkaamaan tuon oikein kunnolla, mutta ei tappanut tuota. Mahdollisimman tuskalliseksi teki tuon illan kyllä. Tietenkin poika oli ollut aika verinen, mutta oli käynyt siistimässä itsensä erään kaverinsa luona ensin. Ei hän voinut mennä verisenä kotiin tai Dara huolestuisi ja sitä poika ei kumminkaan tahtonut. Päällään oli mustan värinen huppari, jonka alla musta hihatonpaita. Tumman väriset ja hieman kuluneet farkut muotoilivat hänen siroja jalkoja. Tumman punaiset tennarti jalassaan. Oikean ranteen ympärillä oli pari ketjua. Kaulallaan oli musta kaulapantaa muistuttava koru.

Ioshua oli nyt menossa takaisin kotiin siis ja pääsi kerrostalon luokse. Hänestä tuntui omituiselta, kuin hän aistisi jonkun tutun heidän asunnossa, mutta ei oikein osannut sano kenet ja ensiksi luuli kuvittelevansa vaan, koska tiesi ettei Dara odottanut ketään heille. Daralla ei oikein muita ystäviä ole kuin Ioshua, joka aika paljon hänen ansiota. Poika kun usein hääti ne idiootit pois heidän kotoa, kun huomais niiden olevan vähänkin liian läheisiä hänen Daraansa. Kyllä, hän oli erittäin omistushaluinen toisesta.

Astui rappuun ja oli astelemassa portaita ylös, kun hän tunnisti tuon henkilön ja järkyttyi pahasti. Vampyyri pinkoi juoksuun silmät suorastaan roihuten raivosta, taas. Ei siitä viime tapauksesta ollut kauaa, kun hän oli rynnännyt heidän kotiinsa ja se yks aasi oli ollut heillä vieläkin vaikka hän oli käskenyt tämän häipyä samantien. Se oli mennyttä nyt, tällä kertaa siellä oli se paskiainen, jota Ioshua vihasi kaikkein eniten.
Riuhtoi oven auki, niin että tuon saranat hajosivat. Tumman sinisillä silmillään tuijotti miestä, joka tukisti Daraa hiuksista. Siinä se mies seisoi satuttaen jälleen hänen ystäväänsä.
"Päästä irti senkin paskiainen", Ioshua suorastaan sihisi raivosta samalla kun irrotti otteensa ovesta, joka kaatui nojaamaan eteisen seinää. Pojan sisällä kiehui ja hän oli valmis jopa tappamaan tuon, mutta hän ei tahtonut näyttää sitä puolta Daralle, ei ikinä. Tuo ei ikinä tahtoisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä sen jälkeen. Vaikka tuo oli pysynyt hänen luonaan aina, mutta rajansa kaikella. Ja muutenkin poika voisi traumatisoitua nähdessään hänen tappavan tuon idiootin oikein kunnolla. Puristi kätensä nyrkkiin, niin että hänen rystysensä oli valkoiset. Ioshuan niin teki mieli antaa tuolel miehelle sellainen opetus ettei tuo enää ikinä uskaltaisi edes ajatella tulevansa tänne.

#Eiköhän me tästä aleta päästä sellaiseen vauhtiin ettei mitään rajaa XDD#

Ainoa, joka pelästyi oven pamahdusta, oli Dara mutta nuorukainen ei liikkunut mihinkään vain pysyi vain paikoillaan alistuneena isänsä kovakouraisuudelle. Hänen katseensa kohottautui kuitenkin Ioshuan suuntaan ja hän katseli hiustensa suojasta toista hetken aikaa. Hän nielaisi raskaasti ja tunsi vahvaa kipua päänahastaan mutta ei äännähtänytkään vaikka mieli olisi tehnyt huutaa.

Vanhempi mies pysyi paikoillaan ja jäi katselemaan Ioshuaa hymähtäen. "Sinulla ei ole mitään asiaa siihen miten käsittelen poikaani", mies totesi jylhästi ja hellitti otettaan. Hän töytäisi sitten kevyesti poikaansa selkänsä taakse kohti olohuonetta. "Hän lähtee nyt mukaani joten voit sanoa hyvästisi. Dara pakkaamaan", hän ilmoitti ja käänsi katseensa Daraan. Toinen oli horjahtanut hivenen eteenpäin mutta pysyi yhä painautuneena kyyryyn ja katse suunnattuna maahan. Hän avasi kuitenkin suunsa mutta Jacob huomasi sen ja siristi silmiään. "Dara!", hän totesi jylisevällä äänellään joka sai pojan säpsähtämään.

Dara nyökkäsi ja sipaisi hiuksiaan astellen peremmälle asuntoon. Hän laski kuitenkin kätensä huoneensa kahvalle ja seisahtui paikoilleen. Ei hän halunnut lähteä mutta pojan koko mieli oli täysinäisessä ristiriidassa keskenään. Häneen pakotettu kuri käski häntä tottelemaan samalla kun toinen osa hänestä käski häntä pysymään paikoillaan. Pelko isää kohtaan oli kuitenkin suuri ja hän avasi oven varovasti. Hän loi katseen uudelleen Ioshuan suuntaan ja katseli toista hivenen avuttomana. Ainoa, joka hänet voisi nyt pelastaa, oli hänen paras ystävänsä. Hänestä itsestään ei ollut pitämään omia puoliaan vanhempiaan vastaan.

Jacob vilkaisi olkansa ylitse ja kurtisti kulmiaan kun huomasi pojan seisahtuneen oven eteen. "Vauhtia nyt. Minulla on parempaakin tekemistä kuin katsella sinun omituista käytöstäsi. Miten voikaan olla että sinulla on tuollainen inhottava tauti", mies sanoi inho huokuen äänestä. Hän käänsi kuitenkin katseensa takaisin Ioshuaan. "Eläkä edes yritä mitään outoa", mies totesi toiselle. Se taisi olla kaikille huoneessa olioille selvää että Ioshua oli paljon vahvempi vastus kuin Dara itse vaikka oli hänen elämästään kyse.

Murahti miehelle, jonka mielestä hänellä ei ollut mitään asiaa siihen miten tuo kohteli poikaansa. Jos häneltä kysyttiin, niin oli ja Dara oli aikuinen ihminen, joten tuolla ei ollut osaa eikä arpaa päättää toisen asioista. Ioshua ei ainakaan antaisi tuon tehdä mitään ystävälleen. Puri hampaitaan yhteen, kun Jacob totesi jylisevällä äänellä ja vampyyri huomasi kuinka poika säpsähti.
"En todellakaan hyvästele, koska hän EI lähde täältä minnekään!", sanoi matalalla äänellä ja painotti ei sanaa. Hän ei antanut tuon paskiaisen viedä Daraa minnekään, koska tuo ei tarvinnut mennä minnekään hoitolaan tai laitokseen. Hyvin tuo oli tähänkin asti pärjännyt hyvin.
Huomasi pojan luovan katseen häneen ja katsoi tuota hänen kasvojensa pehmenevän hivenen. Ioshua ei päästä tuota lähtemään. Oli luvannut itselleen niin.
"Älä puhu hänelle noin", ärähti Jacobille, kun tuo puhui Daralle ja pian tuo käänsi katseensa Ioshuaan. Oli hyvin lähellä, ettei tuo suorastaan hyökännyt toisen kimppuun samantien.
"Häivy sinä täältä yksinäsi ja älä näytä naamaasi täällä enää ikinä!", raivosi miehelle samalla kun osoitti ovea. Hän yritti pidätellä itseään hyökkäämästä tuon paskiaisen kimppuun, mutta ei hän ikuisesti pystyisi siihen.

#Sori, tuli vähän lyhyt XD Ajatukset vähän solmussa, kun tuli valvottua viime yö XDDDD#

Jacob katseli Ioshuan riehumista lähinnä huvittuneena. "Luuletko tosiaan pääseväsi johonkin tuolla suun soitollasi", mies kysyi huvittuneen ja vilkaisi olkansa ylitse uudestaan Daraa joka yhä seisoi paikoillaan seuraten tilannetta. "Enkö käskenyt sinun pitää vauhtia jalkoihisi ja pakata. Ei tässä koko päivää ole aikaa", mies totesi määräävästi saaden Daran taas säpsähtämään ja luomaan katseen huoneeseensa mutta ei liikahtanut vielä senttiäkään. Hänen isänsä hermostui pojan epäröintiin ja asteli toisen luokse. Hän nappasi pojan hiuksista kiinni ja viskaisi toisen huoneeseen sisälle. Huoneesta kuului samanaikaisesti kolahdus ja parahdus kun nuorukainen oli lyönyt päänsä kirjahyllyyn. "Tämä ei ole nyt mikään valinnan kysymys joten pistäs vauhtia", mies jatkoi ja käänsi katseensa sitten poikansa ystävän suuntaan. "En edes käsitä miksi suojelet häntä. Hänet täytyy pistää kunnon hoitoon jotta ongelmat lähtevät pois ja sitten hän ehkä voi jatkaa normaalia elämää. En kuitenkaan anna kenenkään tai minkään tuoda lika tahraa sukumme ylpeään nimeen. Juuri tällä hetkellä hän on vain sitä. Likainen sekaisin oleva tahra. Sinun paapomisesi ei ainakaan auta asiaa ollenkaan", mies totesi ja katsoi alaspäin Ioshuaan. "Hänen tyyppiset ihmiset täytyy pistää sinne minne he kuuluvatkin", hän jatkoi röyhkeitä puheita pojastaan.

Dara hieroi päätään varovasti ja katseli ympärilleen tietämättä vieläkään mitä tekisi. Hänen päänsä sisällä ääni kuitenkin voimistui siitä että hänen täytyisi pakata ja lähteä ennen kuin hänen isänsä satuttaisi Ioshuaa. Se olisi viimeinen asia jota hän haluaisi. Hän puri huultaan ja nosti lopulta urheilukassin sängylleen mutta ei saanut mitään muuta tehtyä. Hän ei halunnut takaisin laitokseen jossa hänet sidottiin sänkyyn ja syötettiin lääkkeitä. Hän oli kuihtunut lähes olemattomiin kun ei ollut pystynyt syömään laitoksen ruokaa joka tuli aukinaisissa astioissa.

Jacob vilkaisi Daran suuntaan ja nyökkäsi tyytyväisenä kun poika oli saanut jotain aikaiseksi. "Ehkä et olekaan niin hyödytön kuin kuvittelin. Pistäs nyt tavarasi kasaan niin lähdetään", hän jatkoi ja risti kätensä rintakehälleen jääden seuraamaan poikaa joka vain seisoi paikoillaan. "Dara!", mies karjaisi ja sai nuorukaisen säpsähtämään pahasti. Dara vilkaisikin vain kerran isänsä raivostunutta ilmettä ennen kuin kaivoi muutaman vaatteen laskien ne kassiin.

"En halua lähteä..", hän mutisi hiljaa ja tunsi käsiensä tärisevän kevyesti.

"Ketään ei kiinnosta mitä sinä haluat. Pakkaappa nyt", Jacob totesi vain välinpitämättömästi.

#Hei, ilmoittelen tänne sulle, että vastailen myöhemmin, kun mulla on perjantaina kolme koetta, joihin olen nyt lukenut, niin olen aivan puhki, mutta perjantaina sitten vastailen, kun kokeet on poissa päiväjärjestyksetä! :D#