Sorahiko Strifeheart

Nimi: Sorahiko Sunao Strifeheart
Lempinimet: So, Sora
Ikä: 17 (27)
Syntymäpäivä: 21.5.
Sukupuoli: Mies/Poika
Rotu: Vampyyri
Perhe: Kaksoisveljensä Soraxie
Sek. suuntautuminen: Hän ei oikein itsekään tiedä.

Hyveet: Hyväsydäminen, kiltti, auttavainen
Paheet: Leivokset?
Puoli: Ei ole mitään hajua tästä asiasta


Luonne: Sorahiko on iloinen, lapsekas ja erittäin sosiaalinen. On aika harvinaista nähdä tai kuulla hänen olevan hiljaa. Paitsi niitä huonojakin päiviäkin on ja silloin hän on entistä enemmän muiden seurassa, jotta voisi unohtaa omat murheensa hetkeksi. Sora on toisinaan hieman huoleton ja kömpelö. Vaikka hän onkin paljon ihmisten seurassa, hän ei kauheasti tykkää kertoa muille murheistaan, koska ei halua muiden murehtivan. Paitsi veljeltään hänen on vaikea salata, koska toinen pystyy lukemaan häntä kuin avointa kirjaa. Ehkä toisetkin pystyvät siihen. Tämä ilopilleri ei osaa olla pitkävihainen ja voi jopa unohtaa miksi on vihainen jollekulle.

Hän ei yleensä osaa ärsyyntyä muista ja sen takia hän ei ole melkein ikinä vihainen. Ja häntä on aika helppo käyttää hyväkseen. Sora on rehellinen ja lojaali ystävilleen. Hän yrittää löytää kaikesta positiivista ja yrittää piristää kaikkia, jotka ovat alla päin. Kun poika on vihainen hän yleensä yrittää olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut tai on vain veljensä seurassa. Tämä kiintyy muihin aika helposti ja osaa usein olla aika avuton. Hän voi olla erittäin naiivikin. Hänelle voi sanoa, että lehmät lentää, niin vampyyri uskoo heti ja aivan innoissaan asiasta.

Sorahiko ei oikein tykkää kovista äänistä ja on aina peloissaan kaikissa paikoissa, missä on kova meteli. Hän pystyy nukahtamaan helposti. Jos hän erittäin väsynyt, niin hän voi nukahtaa yhtäkkiä. Kokkaamis taidot hänellä on huono. Edes kananmunien paisto ei onnistu ilman, että keittiö on kaaoksessa. Hän tykkää erittäin paljon pehmoleluista ja voi mennä ihan hysteeriseksi jossain pehmolelu kaupassa. Hän omistaa paljon niitä ja haluaa lisää ja on jokaiselle pehmolelulleen keksinyt mitä erikoisempia nimiä, kuten esim. Vaakkuli.

Kuten aikaisemmin on mainittu, Soraa on helppo lukea, kun sen vain hoksaa. Kuten sanonta menee, Silmät ovat sielun peili, se kuvaa erittäin paljon Sorahikoa. Vampyyrin silmistä voi nähdä hänen mielialansa. Valehtelu ei kuulu hänelle, mutta hätätilanteissa keksii jonkinlaisen valkoisen valheen, mutta sen voi huomata helposti, että hän valehtelee.

Ulkonäkö: Tämä nuorukainen näyttää nuoremmalta, kuin on. Soran silmät ovat taivaan siniset ja hiukset ovat vaalean ruskeat. Hiukset ovat sivuilta lyhyet, mutta takaata on pitkät, jotka ylettyvät ala selkään asti. Hän on n. 165 cm pitkä ja on normaali painoinen. Kunnon lihaksia pojalla ei ole, mutta se ei tarkoita, että hän olisi heikko. Hänen lyönneissään on kyllä voimaa jonkin verran. Hänen kasvonsa ovat hiukan lapsenomaisen pyöreähköt ja iho on hiukan normaalia vaaleampi. Sora on ulkomuodoltaan hiukan tyttömäinen ja ei lihaksikkaat käsivarret lisäävät sitä enemmän. Pojan huulet ovat hiukan punertavammat kuin iho. Sorahikon vartalo on hoikka ja osaa olla ketterä. Sorahiko käyttää usein mustan värisiä housujaan, jonka lahkeet ovat hiukan liian pitkät. Mustapuna ruudulliset henkselit housuissa kiinni. T-paita on tumman sininen ja sen päällä on kaapumainen takki, joka ylttää Soran polviin. Takin hihoissa on koristenauhat. Vampyyrin kaulassa on pannan tapainen koru, jossa on kiinni pieni lukko. Vaikka poika tykkääkin leivoksista, mutta hän ei tunnu lihoavan, koska on aina vauhdissa.

Kuva: Klick - Made by Samirix

Menneisyys: Sorahiko syntyi kaksoisveljensä kanssa pieneen perheeseen. Kumminkin kävi niin että Sorahiko joutui eroon vanhemmistaan ja veljestään. Hänet löydettiin eräänä iltana ja eräs vanha henkilö otti Sorahikon huostaansa ja sitten kun siitä lähistöltä löytyi myös toinen lapsi, niin oletettiin näiden kahden olevan veljeksiä. Niin poika joutui orpokotiin. Orpokodissa elämä oli rankkaa, mutta Sorahiko nautti elämästä ajatellen positiivisesti ja tärkeintähän hänelle oli se, että hän sai olla niin sanotun veljensä kanssa. Kun poika täytti kuusi vuotta, niin eräs nuori pariskunta tuli adoptoimaan lasta. He valitsivat Sorahikon, joka yritti saada veljensä mukaansa, mutta pariskunta tahtoi vain yhden lapsen. Pikku poika joutui hyvästelemään Yukihiro, joka lupasi hänelle, että he näkisivät toisensa vielä jonain päivänä. Itkien poika lähti uusien vanhempiensa kanssa. Soralla kesti kauan, ennen kuin hän tottui olemaan uudessa kodissaan. Sorahikon uuteen perheeseen kuului vanhemmat ja vanhempi sisko, Rosé, joka myös oli adoptio lapsi ja he olivat tosi mukavia pojalle. Mutta kumminkin lapsi kaipasi veljeään ja hän toivoi, että Yukihirolla oli kaikki hyvin ja uskoi, että he näkisivät toisensa.

Hän kävi normaalisti koulua ja ystäviäkin oli paljon. Elämä oli aika normaalia, kunnes eräänä iltana, kun Sorahiko oli 15-vuotias, hän oli kävelemässä kotia kohti. Ja tyhmänä hän oli päättänyt oikaista pimeän metsän läpi, eikä tullut ajatelleeksi, että joku voisi vaania siellä. Pahaksi onnekseen ihminen törmäsi erääseen vampyyriin. Sinä iltana nuorukaisesta tuli vampyyri. Itse hän ei muista illasta melkein mitään. Sinä iltana poika ei uskaltanut mennä kotiin, koska hänen adoptio isänsä oli vampyyrinmetsästäjä ja häntä muutenkin pelotti mennä kotiin. Joten hän alkoi harhailla ympäriinsä paikasta toiseen.

Parin vuoden kuluttua, eräs vampyyrinmetsästäjä jahtasi vampyyriä, joka taas ei osannut taistella vastaan. Hän kompastui omiin jalkoihinsa ja kaatui maahan. Sorahiko oli aivan varma, että tämä olisi elämänsä viimeinen päivä. Kun vampyyrinmetsästäjä oli tekemässä selvää hänestä, joku tai jokin esti sen. Kun Sora katsoi mitä oikein tapahtui, hän näki jonkun toisen taistelevan hänen puolestaan. Pojan mielessä kävi kysymys: 'Miksi?' Poika ja toinen tuntematon henkilö pakenivat paikalta harhauttaen vihollisensa kannoiltaan. Jonkin aikaa kesti, että hän tajusi toisen olevan hänen veljensä. Sora oikein itki ilosta, kun oli vihdoinkin löytänyt veljensä. Kauniin jälleen näkemisen jälkeen veljekset yhdessä matkustivat eri paikoista Iso-Britanniaa ja jotenkin eksyivät Lontooseen, missä he tällä hetkellä liikkuvat. Siellä he tapasivat erään mysteerisen pojan, joka muistutti paljon Sorahikoa.

Mutta kumminkin Lontoossa olleensa jonkin aikaa Sorahiko ja Yukihiro saivat tietää etteivät olleettkaan oikeasti veljiä, joka oli pienoinen shokki heille. Yukihiron isä löytyi ja tämä kertoi kaiken kaksikolle ja paljasti senkin, että hän oli ollut erittäin läheinen Soran isän kanssa. He olivat olleet jossakin risteylyllä, kunnes yhtäkkiä iski myrsky. Sorahikon oikea kaksoisveli oli jossain tai sitten oli kuollut jo. Se miten kaksikko selviytyi niin, siitä mies ei tiennyt. Kumminkin Sorahiko tahtoi muuttaa jonnekin muualle ja niin hän ja Yukihiro muuttivat New Yorkiin ja asuvat Manhattanilla.

Muuta: Sorahiko tykkää söpöistä asioista, eikä voi vastustaa herkullisia leivonnaisia. Hänellä on myös joskus tapana puhua sen verran nopeasti, että tuntuisi kuin koko lause olisi yksisana. Sitä hän kutsuu yhdensanan kieleksi.

Pelit:

This Is Halloween [KESKEN]

Ei Ruoho Ole Vihreämpää Aidan Tuolla Puolen [KESKEN] - Sorahiko tapaa - tai siis törmää- Marcukseen, joka puolestaan meinaa menettää hermonsa vampyyriin, joak ei melkein tajunnut tämän olevan ihmissusi, mutta vihdoinkin tajusi sen, kun vain pähkäili tarpeeksi kauan. Ja näin Sora tarjoutui tarjoamaan Marcukselle ruokaa sen takia, kun oli törmännyt tähän.

Deep Inside It Hurts To Let Go